KESKUSTA/PROperuskoulu2007ehdokkaita

.....................................................................................................................................................


Heli Siberg:
HYVÄ PERUSKOULU - PAREMPI TULEVAISUUS


Perusopetus yhdessä laadukkaan varhaiskasvatuksen kanssa luo vahvan pohjan lapsen ja nuoren myöhemmälle koulutukselle, kehitykselle ja elämänhallinnalle. Opetuksen perusresursseihin pitää satsata! Se on mielestäni tärkein panostus lasten ja nuorten pärjäämiseen tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Peruskoulun tärkeydestä keskustellessani on esille noussut jopa ajatus kansallisesta koulutuksen kehittämishankkeesta, jossa opetuksen ja koulutuksen profiilia nostetaan. Tällaisella kehittämishankkeella voitaisiin nostaa perusopetuksen laatua, vaikuttaa ehkäisevästi koulutukselliseen syrjäytymiseen sekä koulupudokkaiden määrään.

Koulutuksen merkityksen korostaminen on tärkeää ja koska niin monille tärkeille asioille annetaan takuu, niin miksei koulutuksellakin voisi olla koulutus- tai sivistystakuu. Tällaisessa koulutushankkeessa on ideaa, jos sen avulla voidaan yhdistää moniammatillista osaamista lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvamisen ja kehittymisen tueksi sekä nostaa koulutuksen arvoa niin, että sen arvo todella tunnustetaan resurssejakin jaettaessa. Myös OAJ:n valtuustoa asia puhutti niin paljon, että se hyväksyi syyskokouksessaan ponnen, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että maan uusi hallitusohjelma sisältäisi peruskoulutustakuun. Sen avulla turvattaisiin peruskoulutuksen laatu ja ehkäistäisiin lasten ja nuorten syrjäytyminen. Tämä on mielestäni hieno ajatus, jolla suunnataan päättäjien ajatukset oikeaan suuntaan. Valtioneuvoston viime keväänä eduskunnalle antamassa koulutuspoliittisessa selonteossakin (VNS 4/2006) todetaan ansiokkaasti, että kouluhyvinvointia on lisättävä ja syrjäytymistä ehkäistävä.

Keskustan puoluevaltuuskunnan kannanotto "Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus" toi myös esille ajatuksen siitä, millaista tulevaisuutta rakennamme lapsillemme. Hyvän elämän edellytykset luodaan kasvatuksella ja koulutuksella yhdessä kotien kanssa. Opettajankoulutusta on uudistettava niin, että se vastaa näihin haasteisiin. Hyvä ja innostunut opettaja on koulun tärkein voimavara.

Perusopetuksessa on otettava erityisesti huomioon lasten yksilölliset ominaisuudet ja heidän elämäntilanteensa. Myös erityisryhmien ja maahanmuuttajien tukeminen on tärkeää, niin että heillä on tasavertaiset mahdollisuudet käydä koulua. Onnistuneen perusopetuksen edellytys mielestäni on, että varhaiskasvatus kuuluu siihen olennaisena osana. Tämä pedagoginen jatkumo vaatii päivähoitolain uudistamista, niin että varhaiskasvatus siirretään opetustoimen hallinnonalalle.

OAJ:n toimintasuunnitelmassa mainitaan, että suuria opetusryhmiä pitää saada pienennettyä, tarvittaessa vaikka lainsäädäntöteitse. Olen aivan samaa mieltä. Opetusryhmien riittävän pienellä koolla voidaan vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, erityisoppilaiden määrään, oppimisvaikeuksien parempaan huomioimiseen ja opettajien jaksamiseen. Myös riittävällä määrällä taito- ja taideaineita voidaan tukea erilaisten oppijoiden oppimisen mielekkyyttä ja tarjota onnistumisen kokemuksia. Koulun pitää olla kannustava ja turvallinen.


Heli Siberg (Kesk.) Espoo
Kansanedustajaehdokas, Uusimaa
KM, luokanopettaja, äidinkielen ja kirjallisuudenopettaja
OAJ:n valtuuston jäsen
www.helisiberg.fi
.................................................................................


Inkeri Kerola:
SUOMALAINEN UNELMAKOULU


Vanhat tarinat ovat aina pohtineet: kumpi oli ensin - muna vai kana? Meidänkin on syytä pohtia, kumpi on ensin, opettaja vai oppija? Koulujärjestelmämme, jonka etulinjassa me opettajat olemme, on aina vastannut yhteiskunnan asettamiin haasteisiin. Luokassa on ensin opettaja, hyvin koulutettu ja työtä tekevä ammattilainen, joka laittaa persoonansa likoon. Erilaisista kotiolosuhteista kerääntyvät oppijat omaksuvat lähes kaiken sen, minkä oppisisällöt ja opetussuunnitelmat heille tarjoavat. Oppimisympäristö tarjoaa puitteet vastaanottavalle joukolle. Puitteisiin kuuluvat oppimisen mahdollistavat materiaalit, välineet, laitteet ja tilat. Oppilashuolto tarjoaa palvelujaan niille, joiden oppiminen ei onnistu ilman lisäavuja.

Jos kaikki tapahtuisi näin helposti, maailma olisi hetkessä valmis. Elävä elämä on valitettavasti monisyisempi. Jokainen ihminen on laulun arvoinen. En usko olevan lasta, jolla ei olisi mitään lahjakkuutta. Juuri tämän vuoksi jokaiselle oppijalle on tarjottava mahdollisuudet edetä omien edellytystensä mukaisesti. Koulutuksen saavutettavuuden lisäksi opetussisällöt on voitava viedä läpi eri ikäluokille parhaiten soveltuvien ryhmäkokojen avulla.

Erityisopetuksen kasvava tarve on merkki ennakoinnin puutteesta. Ennalta toimimiseen on kiinnitettävä huomiota jo esikouluvaiheessa. Erityisopetuksen järjestelyt on kyettävä toteuttamaan koulukohtaisesti järkevimmäksi koetulla tavalla. Erityisesti haluan painottaa kahta asiaa. Ne ovat sekä oppimisvaikeuksien että erityislahjakkaiden varhainen noteeraaminen. Molempia marginaaleja on tuettava lapsen turhautumisen minimoimiseksi. Patateoreettisen opetuksen rinnalle olisi tahtoni tuoda, kuin tuulahdukseksi, käytännön töitä oppimisen tueksi. Taito- ja taideaineet on tuotava päivien ohjelmaan vahvemmin. Tätä kautta luomme edellytyksiä yrittämiselle, teknologiakasvatukselle sekä kasvavalle matemaattisten aineiden oivaltamiselle.

Koulukohtaisia painopistealueita kuntien sisällä on kyettävä vahvistamaan niin, että valinnan mahdollisuuksia on riittävästi tarjolla. Yleensä enemmän tulevaa elämää ja oppilasta itseään tukeva koulu- ja oppimismalli on mahdollistettava nykyisen koulujärjestelmämme sisällä.

Opinto-ohjauksen sekä oppilaiden terveydenhuollon on oltava käytettävissä fyysisesti lähellä oppimisympäristöä. Pienimmillä paikkakunnilla tämä voisi tarkoittaa käytännössä keikkailevaa ohjaajaa tahi hoitajaa. On mutkattomampi ja kivuttomampi vaihtoehto se, ettei tarvitse pomputtaa opintietä käyvää lasta paikkakunnalta toiselle. Avun pyytämiseenkin on näin pienempi kynnys, mikä taas ennaltaehkäisee varmasti suurempia ongelmia.

Tulevaisuudessa vaikuttavampien osioiden joukkoon luen kuuluvaksi kansainvälistymisen sekä vajeen taloudellisista resursseista. Taitavien ja kykenevien opettajien rinnalle tarvitsemme ajanmukaiset resurssit niin, että kymmenien vuosienkin päästä oppijamme ovat kansainvälisten arviointien kärjessä.

Inkeri Kerola
Kansanedustaja (kesk)
...............................................................................

Mirja Vehkaperä
OPPIMISEN OIKEUS (31.12.2006)

Olen kutsumusammatissani. Haaveilin ja leikin jo pikkutyttönä opettajan ammatista. Valmistumisen jälkeen sitä on saanut kokea monenlaisia elämyksiä. Tietoa ja taitoa lasten kasvattamiseen ja opettamiseen ei ammenneta pelkästään teoriasta. Käytäntö opettaa.

Pieni kansa tarvitsee osaavia, luovia ja itseensä luottavia ihmisiä.Siksi pidän tärkeinä seuraavia koulutuksen periaatteita:

· lasten yhteisen kasvatusvastuun korostaminen
· kaikilla 6-vuotiailla on mahdollisuus ja halukkuus osallistua esiopetukseen
· opetus tulee jatkossakin turvata julkisin varoin
· lasten erityistarpeiden huomioiminen opetuksessa (rajoitteet, lahjakkuudet)
· oppilashuolto, terveydenhuolto, tukitoimet, oppilaanohjaus osaksi koulun arkea
· aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhot tukevat perusopetusta

Suomalainen koulutusjärjestelmä ja ammattitaitoinen henkilökunta ovat hyvän arvostuksensa ansainneet. Haluan itse kehittää eri koulutusmuotoja yhtenäisempään suuntaan. Yhtenäinen peruskoulu sekä jatkokoulutusketju eivät toimi, ellei nähdä koulutusjärjestelmän kokonaisuutta. Jo kodeissa ja päiväkodeissa luodaan pohja lapsen hyvinvoinnille sekä oppimiskokemuksille. Peruskoulujen, toisen asteen ja korkeakoulujen koulutusmuotojen voimavaroja on yhdistettävä.

Elinikäisen oppimisen vaatimus koskettaa tänä päivänä yhä totaalisemmin ja syvällisemmin jokaista ihmistä. Tähän on oleellisena syynä yhteiskunnan muutoksen nopeutuminen, mikä näkyy työelämän ammattitaitovaatimusten ja arvomaailman muutoksina sekä erityisesti kansainvälisyyden lisääntymisenä. Näihin muutoksiin myös muun muassa vapaa sivistystyö on kyennyt vastaamaan.

Mirja Vehkaperä (kesk.)
Oulun vaalipiiri
Haukipudas
luokanopettaja

mirja(at)mirjavehkapera.fi
www.mirjavehkapera.fi
.........................................................................



Tytti Seppänen
PERUSKOULUSTA ON HYVÄ PONNISTAA ! /10.2.2007

Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmalla kehuttu ja ylpeyden aihetta kuuluukin olla. Kaikille yhtäläinen peruskoulu on mahdollistanut pääsyn opinteille riippumatta siitä, missä päin Suomea pieni ihminen asuu tai minkälainen asema hänen perheellään on yhteiskunnassa. Yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutukseen kaikilla asteilla tulee turvata jatkossakin.

Maassamme on monenlaisia kouluja esimerkiksi kyläkouluja, keskuskouluja, yhtenäiskouluja ja 1-2 –luokan kouluja. Yhtenäiskoulun idea peruskoulun toteuttamisessa on, varsinkin uusia kouluja rakennettaessa ja koulupiirijakoja uudistettaessa, tullut tutuksi monelle opetusasioista päättävälle ja vanhemmille. Yhtenäiskoulu, jossa ala- ja yläkoulu yhdistetään hallinnollisesti ja usein myös rakennusteknisesti, antaa opettajille mahdollisuuden seurata oppilaan kehittymistä pitkällä aikavälillä oppilaan parhaaksi.

Yhtenäiskoulun ideaa toteutettaessa tulee kuitenkin muistaa, ettei koulujen kokoa tulisi paisuttaa mahdottomuuksiin. Oma lähtökohtani on, että niin pien kyläkoulu kuin suuri koulukin voi olla toimiva. Kuitenkin lähes tuhannen oppilaan koulukokonaisuudet (tai jopa suuremmat), jossa oppii lapsia esikoulusta yhdeksänteen luokkaan asti voi aiheuttaa kenessä tahansa pelonsekaisia tunteita. Suurten yksiköiden toteuttaminen tulee tehdä harkiten ja miettiä sopivia vaihtoehtoja. Tärkeintä on kuitenkin luokkakoon pitäminen mahdollisimman sopivana (18-24 oppilasta), vaikka koulujen yksikkökoko kasvaisikin.

Kun pienissä kunnissa ja haja-asutusalueella painitaan kouluverkon kanssa ja monista kylistä koulu on jouduttu lakkauttamaan, eivät ongelmat ole sen kummempia suurissa kaupungeissakaan. Vanhojen lähiöiden ikärakenne muuttuu ja palveluita tarvitaan lasten sijasta iäkkäille ihmisille. Uusille alueille, joissa ei vielä ole koulua, rakennetaan puolestaan omakotitaloja lapsiperheille. Koulujen tarve alueellisesti muuttuu ja kunnat joutuvat tekemään kipeitä päätöksiä koulujen lakkauttamisista ja uusien rakentamisista.

Vaikka sanotaan, että seinien sijaan tule satsata opetukseen niin seinillä tuntuu olevan suuri rooli kun keskustellaan lasten peruskoulutuksesta. Onkin selvää, että koulussa oppimisen puitteet tulisi olla kunnossa. Uusia kouluja rakennettaessa tulisi oppia siitä, mitä vaihetta käydään läpi nyt. Jos tavoitteena on rakentaa todella suuria koulurakennuksia, tulee myös tarkkaan miettiä, mihin käyttötarkoitukseen rakennuksia käytetään esimerkiksi 30 vuoden päästä, jolloin alueen oppilasmäärä on voinut laskea radikaalisti.

Valtion tasolla on tehty monia hyviä linjauksia liittyen esim. lähikouluperiaatteeseen, varhaiskasvatuksen (eli päivähoidon) siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen ja opetussuunnitelmien sisällöistä (esim. ympäristökasvatuksen ja yrittäjyyskasvatuksen mukaan otto). Usein näiden toimien toteuttaminen voi kuitenkin tyssätä kuntapäättäjiin tai koulussa opettajiin. Peruskoulukin tarvitsee uudistumista, mutta sen perusperiaatteesta, tasapuolisesta ja laadukkaasta koulutuksesta kaikille, tulee pitää kiinni.

Maaseudulla haasteena voi usein olla pätevien opettajien saaminen kouluihin. Kaupungeissa päteviä opettajia yleensä riittää, mutta ongelmaksi voi tulla koulujen eriarvoistuminen. Tilanne, jossa kaupungin sisällä on maineeltaan hyviä ja huonoja kouluja ei voi olla kenenkään edun mukainen. Usein koulut itse rehtorin ja opettajien johdolla pärjäävät varsin hyvin, vaikka haasteita monilla alueilla onkin ja maine voi olla muita kouluja huonompi. Tasavertaisuus tulisi kuitenkin peruskoulussa toteutua ja opetuksen laadun olla yhteneväinen. Myös maahanmuuttajien kasvava määrä kouluissa voi olla haasteellista. Koen, että aidosti monikulttuurisessa koulussa voi olla myös paljon mahdollisuuksia. Ehkä opettajien koulutuksessa tulisi nykyistä enemmän painottaa myös monikulttuuristen ryhmien opettamista.

Kattavan peruskouluverkoston ja laadukkaan opetuksen ylläpito vaatii kuitenkin rahaa. Varsinkin näissä vaaleissa keskustelua tuntuu käyvän vain vanhustenhuollon ympärillä. Jonkun on puolustettava myös lasten ja nuorten asemaa. Heillä ei ole ääntä, jolla ratkaista vaaleja, mutta tulevaisuuden kannalta panostaminen heihin on elinarvoisen tärkeää. Lasten ja nuorten edut eivät ole vastakkaisia ikäihmisten etujen kanssa. Poliittisilla toimilla on mahdollista kasvattaa kansakunnan kakkua niin, että siitä on jaettavaksi molemmille ryhmille.

Tytti Seppänen Kansanedustajaehdokas (kesk)
Kaupunginvaltuutettu, Turku
..............................................................................................................


Lauri Oinonen:
OPETTAJAN TYÖLLÄ ON TARKOITUS JA TULEVAISUUS

Peruskoulun luokanopettajat tekevät mitä arvokkainta kasvatustyötä arkisessa opetustyössään. Opettajan oma persoona ja koko olemus on työvälineenä, kasvava lapsi hakee, suorastaan imee aikuisen mallia opettajasta. Näin on asia ollut aina ennenkin, mutta juuri nykyisin opettajan antama aikuisen malli korostuu yhä enemmän. Opettaja antaa mallin myös työnteosta. Lapsilla ei ole entisaikojen tapaan nähdä työtä kotonaan puhumattakaan käynnistä edes vanhempiensa työpaikoilla, silloin he näkevät opettajan työssään.

Jokainen opettaja on erilainen, tässä on suuri rikkaus. Jokainen opettaja haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Tämä peruslähtökohta on yhä hyvä voimavara. Harva ammattikunta haluaa tehdä työnsä niin aidosti ja lasten ja nuorten parhaaksi kuin opettajat tekevät. Tästä eduskunnassa sivistysvaliokunnassakin työskentelevänä haluan antaa kiitoksen. Mutta samalla
haluaisin ihmisten parissa tehtävästä opetustyöstä myös maksettavan nykyistä parempaa palkkaa. Haluan, että opetusryhmät eivät olisi liian suuria, silloin kaikki sujuisi aina paremmin. Opettaja tekee työtä, jolla on tarkoitus ja vaikutus tulevaisuuteen. Meille tämän päivän aikuisille omat kansa- tai peruskoulunopettajamme ovat antaneet pohjaa elämällemme monin tavoin. Olen suuresti kiitollinen omille opettajilleni.

Lauri Oinonen
kansanedustaja (kesk)
Keski-Suomi, Keuruu